Mielenterveystyö teemana juhlaseminaarissa Kelan tutkimusprofessori Raimo Raitasalo jäi eläkkeelle 31.8.2009. Hänen viimeisenä työpäivänään järjestettiin Kelan päätalossa seminaari, jonka aiheena oli Raitasalon elämäntyö eli mielenterveystyö.
Nuoren depression hoidon tavoitteena oltava täysin toipuminenHelsingin yliopiston professori Mauri Marttunen käsitteli puheenvuorossaan nuorten masennusta ja sen hoitoa. Hän piti erittäin tärkeänä hoidon mahdollisimman varhaista aloittamista. Näin voidaan lyhentää depression kestoa, ehkäistä uusiutumista sekä mahdollistaa nuoruusiän kehityksen jatkuminen. Marttunen korosti koulun merkitystä sopivana kehitysympäristönä nuorena. Sen sijaan, että nuorella olisi pitkiä sairauslomia, pitäisi suunnitella joustavia opintosuunnitelmia.
Nuoren depression hoidon tavoite tulee olla täysi toipuminen. Käytännössä hoitotulos on liian usein osittainen. Tästä seuraa vaara, että nuorelle jää depression jäännösoireita: toimintakyky ei palaudu ennalleen ja depression kroonistumisen sekä uusiutumisen uhka.
Laman kaksisuuntainen vaikutus
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Jouko Lönnqvistin puheenvuoron otsikko oli Mielenterveys ja talouden lama - mitä yhteyksiä, mitä tehdä? Hänen mukaansa lamalla on kaksisuuntainen vaikutus ihmisten toimintaan: vaikka pahoinvointi lisääntyy, halu auttaa ja yhteisöllisyys voimistuvat.
Lönnqvist toi esille lapsen kyvyn puskuroida negatiivisia vaikutuksia: lapsen oma kehitysprosessi toimii turvana. Tästä huolimatta elinoloilla on luonnollisesti iso merkitys.
Suomalaisen mielenterveyskuntoutuksen tason Lönnqvist näki Euroopan tasoon nähden erinomaisena, vaikka parantamisen varaan ilman muuta onkin. Uusien hoitokeinojen sijaan hän korosti, että nykyisiä keinoja tulisi käyttää paremmin.
Neuropsykoterapiaa vaativien sairauksien kirjo laaja
Neuropsykologisen kuntoutuksen uudet suuntaukset ja erityisesti neuropsykoterapia oli neuropsykologian erikoispsykologi Ritva Laaksosen teemana. Neuropsykoterapialla tarkoitetaan inverventioita, joita tarvitaan aivotoiminnan häiriöistä kärsivien ihmisten tunne- ja käytöshäiriöiden sekä persoonallisuusongelmien kuntoutuksessa. Neuropsykoterapeuttista otetta vaativien sairauksien kirjo on laaja: mm. aivoverenkiertohäiriöt (esim. afasiat, apraksiat, agnosiat jne yhdistyneenä toiminnanohjauksen, tarkkaavaisuuden, oiretietoisuuden, muistin ja laajemmin minätietoisuuden ongelmiin), aivokirurgisten operaatioiden jälkitilat sekä neuropsykiatriset oireyhtymät (mm. ADHD, Asperger, Tourette ). Neuropsykoterapiassa käytettäviä psykoterapian menetelmiä ovat mm. psykoedukaatio, dialogi, rooliharjoitukset sekä erilainen taide.
Teksti: Timo Korpela Seminaarin aineistoa on luettavissa Kelan www-sivuilla:
http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/020909131617HJ?OpenDocument
« Palaa uutisiin
|
