Kuntoutusportti Kuntoutusportin uutiskirje 4/2011

16.08.2011

Kuntoutuksen merkitys kasvaa, mutta kuntoutustieteen yliopisto-opetus tarvitsee ulkopuolista tukea

Aila Järvikoski ja Kristiina Härkäpää käsittelevät kuntoutustieteen oppiaineen tilannetta juuri ilmestyneessä teoksessa ”Kuntoutuksen perusteet: näkökulmia kuntoutukseen ja kuntoutustieteeseen” (WSOY-Pro), joka on uudistettu painos vuonna 2004 ilmestyneestä Kuntoutuksen perusteet -kirjasta. Oppiaineen asema on Suomessa monella tapaa epävarma, he toteavat.

Kristiina Härkäpää huomauttaa, että uusien opiskelijoiden sisäänotto kuntoutustieteeseen valintakokeen perusteella Lapin yliopistoon kesällä 2010 saattoi olla viimeinen. Tänä syksynä vain kaksi henkilöä on hyväksytty kuntoutustieteen maisteriopintoihin, heidätkin avointen yliopisto-opintojen perusteella. ”Olisi todella ikävää, jos oppiaineen sisäänotto lopetettaisiin juuri nyt, kun kuntoutuksen yhteiskunnallinen merkitys on erityisen suuri muun muassa työurien pidentämistä koskevien tavoitteiden saavuttamisessa.”

Kuntoutuksen yliopisto-opetuksen merkitystä ovat painottaneet muun muassa Kansaneläkelaitos sekä Kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisyhdistys Lapin yliopiston hallinnolle toimittamissaan kirjelmissä.

Kuntoutustiede tulilinjalla

Lapin yliopisto on joutunut arvioimaan yhteiskuntatieteiden sisäänottoa. Kuntoutustiede viimeiseksi tiedekuntaan tulleena oppiaineena on ollut jo pitkään tulilinjalla. Lisäksi kuntoutustiede tarvitsisi jatkossa kipeästi ulkopuolista rahoitusta. Vastaavassa tilanteessa on yhteiskuntatieteiden tiedekunnan julkisoikeus.

Kuntoutuksen opetus yliopistollisena arvosanaopetuksena käynnistyi Lapin ja Oulun yliopistoissa opetusministeriön erillismäärärahan turvin vuonna 2002, toisaalta sivuaineena Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa, toisaalta avoimen yliopiston opetuksena. Vuonna 2004 Lapin yliopistoon valittiin ensimmäisen kerran kuntoutuksen pääaineopiskelijoita, kun taas Oulun yliopistossa kuntoutuksen opetus tapahtui yksinomaan avoimen yliopiston toimintana.

Lapin yliopistossa oppiaine kohtasi ongelmia jo muutaman vuoden kuluttua. Valintakokeisiin perustuva sisäänotto lopetettiin ensimmäisen kerran vuonna 2008. Vuonna 2010 otettiin sisään kuitenkin vielä 20 uutta opiskelijaa. Yhteensä kuntoutustieteeseen on valittu noin 100 pääaineopiskelijaa. Oppiaineen nimi muutettiin kuntoutuksesta kuntoutustieteeksi, erotuksena ammattikorkeakoulujen kuntoutuksen opetuksesta.

Lapin, Oulun ja Itä-Suomen yliopistojen avoimessa korkeakoulussa kuntoutusta ja kuntoutustiedettä on opiskellut suuri joukko alalla toimivia tai siitä kiinnostuneita. Viime vuosina avointen yliopistojen yhteisissä verkko-opinnoissa on aloittanut vuosittain 70 - 90 opiskelijaa. Kokonaismäärä liikkuu vähintään sadoissa, todennäköisesti noin tuhannessa opiskelijassa. Monet tähtäävät kuitenkin vain perusopintoihin tai niiden joihinkin opintojaksoihin.

Paljon jatko-opiskelijoita

”Oppiaineella on monenlaisia mahdollisuuksia, mutta tulevaisuus on tällä hetkellä pitkälle avoin”, kommentoi professori emerita Aila Järvikoski. ”Näyttää ilmeiseltä, että pitkällä tähtäyksellä kuntoutuksen opetus Lapin yliopistossa tarvitsisi vahvaa ulkopuolista tukea, myös taloudellista.”

Kuntoutustieteessä on nuoreksi oppiaineeksi runsaasti jatko-opiskelijoita, ja yliopistomaailmassa tohtorintutkintojen merkitys on varsin suuri. ”Yksi vaihtoehto on, että tulevaisuudessa kuntoutustieteessä annetaan vain sivuaineopetusta, jonka lisäksi annetaan jatko-opiskelijoille opetusta tohtorin tutkintoa varten”, Järvikoski sanoo.

Ensimmäinen kuntoutustieteen oppiaineen väitöskirja Lapin yliopistossa valmistui vuonna 2010. Kyseessä oli Marja Koukkarin väitöstutkimus, jossa Koukkari tarkasteli kuntoutujien käsityksiä kokonaisvaltaisesta kuntoutuksesta ja kuntoutumisesta. Parin seuraavan vuoden aikana oppiaineessa valmistuu useita väitöskirjatöitä.

Kuntoutusta tutkitaan myös useissa muissa yliopistoissa ja muissa oppiaineissa. Sari Miettinen väitteli heinäkuussa Tampereen yliopistossa muutoksen mahdollisuudesta Suomen kuntoutusjärjestelmässä. Marjo Romakkaniemi väittelee Lapin yliopiston sosiaalityön oppiaineessa syyskuun 3. päivänä aiheesta Masennus - Tutkimus kuntoutumisen kertomusten rakentumisesta.

Teksti: Anni Reuter

Lapin yliopisto, kuntoutustiede »
Kuntoutustieteen virtuaaliopinnot »
Ammattikorkeakoulut ja ammattikoulut, ks. Kuntoutusportti »

Marja Koukkarin kuntoutustieteen ensimmäinen väitöskirja »
Sari Miettisen väitöskirja »





« Palaa uutisiin

Anna palautetta / peru uutiskirje » | uutiskirje[a]kuntoutusportti. fi | © Kuntoutussäätiö