Sosiaali- ja terveyspalvelut pirstaloitumassaSosiaalibarometri 2009:ssa arvioidaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vaikutuksia sosiaali- ja perusterveydenhuoltoon. 40 % sosiaalijohdosta, terveyskeskusten johtajista ja sosiaalihuollosta vastaavien lautakuntien puheenjohtajista arvioi järjestelmän monimutkaistuvan, 26 % selkeytyvän. - Sosiaalibarometri 2009:n mukaan käynnissä on merkittävin sosiaali- ja terveyspalvelujen muutos sitten hyvinvointivaltion rakentamisen, sanoo toiminnanjohtaja Riitta Särkelä Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitosta (STKL). Koska uudistus edellyttää sosiaali- ja terveyspalveluille 20 000 asukkaan väestöpohjaa, moni kunta siirtää sosiaalipalvelut useiden kuntien muodostamien yhteistoiminta-alueiden vastuulle. Kyseiset kunnat tyhjenevät sosiaalipalveluista usein päivähoitoa lukuun ottamatta. Tänä vuonna yhteistoiminta-alueiden kautta järjestetään jo 1,3 miljoonan ja neljän vuoden kuluttua noin 2,3 miljoonan suomalaisen sosiaali- ja terveyspalveluja. Valtaosa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavasta virka- ja luottamushenkilöjohdosta arvioi yhteistoiminta-alueiden olevan vain välivaihe, joka johtaa uusiin kuntaliitoksiin tai laajempiin toiminta-alueisiin. Esimerkiksi sosiaalipalveluja yhteistoiminta-alueille siirtävistä sosiaalitoimista vain 9 % uskoo ratkaisun pitkäjänteisyyteen.
Valtakunnallinen linjaus välttämätön– Yhteistoiminta-alueiden ja tilaaja-tuottajamallin käyttöönotto muuttavat ratkaisevasti kunnan vastuuta sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta. Osassa kuntia sosiaalialan osaajat ja kunnallinen sosiaalipolitiikka uhkaavat kadota. Käynnissä on radikaalein muutos sitten hyvinvointivaltion rakentamisen, sanoo toiminnanjohtaja Riitta Särkelä STKL:sta. – Huolestuttavaa on, että muutosta eivät kunnissa ohjaa pitkäjänteiset sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet ja pitkän aikavälin kustannusvaikutukset, vaan lyhyen aikavälin taloudellinen tehokkuus. Tärkeä signaali on, etteivät kunnat itsekään usko kaikkien tekemiensä ratkaisujen kestävyyteen, hän sanoo. – Ratkaisut pohjautuvat nyt aivan muuhun kuin ihmisten tarpeisiin. Käytännössä suomalaista hyvinvointimallia ollaan muuttamassa, ja tarvitaan valtakunnallinen poliittinen linjaus siitä, mikä on suunta ja miten suurta vaihtelua kuntien välillä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä ja kuntalaisten saamissa palveluissa sallitaan. Kyse on ihmisten perusoikeuksien ja kunnallisen itsemääräämisoikeuden yhteensovittamisesta. Toimintaa ohjaavat lait ovat kuitenkin samat, Särkelä toteaa.
Sosiaalibarometri on Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton (STKL) vuosittain julkaisema ajankohtaisselvitys kansalaisten hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän tilanteesta ja kehityssuunnista. Barometrikyselyyn vastaavat sosiaalitoimen, terveyskeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen, Kelan toimistojen ja valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen johtajat ja tänä vuonna ensimmäisen kerran myös kuntien sosiaalihuollosta vastaavien lautakuntien puheenjohtajat. Vastanneita oli 727 ja vastausprosentti oli 48. Nyt julkaistu Sosiaalibarometri on 19:s.
SOSIAALIBAROMETRI 2009
Tekijät: Anne Eronen, Pia Londén, Anne Perälahti, Aki Siltaniemi, Riitta Särkelä
Kustantaja: Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto
Sivumäärä: 200
1. painos 2009
« Palaa uutisiin
|
